Myrkytön veneily
Puhtaammat vesistöt - yksi vene kerrallaan
Myrkytön veneily on visio, josta Brush ’n Go sai alkunsa. Veneilijöinä olimme huolissamme Itämeren tilasta, kunnes ymmärsimme olevamme itse osa ongelmaa. Kysymys on veneen pohjaan tarttuvista eliöistä ja niiden torjunnasta haitallisilla kemikaaleilla. Myrkytimme meriluontoa, jota kaikista eniten rakastamme. Myrkkymaaleille oli saatava vaihtoehto.
Kupari ja sinkki kuormittavat vedenalaista luontoa
Aloitetaan ongelmasta. Itämerellä veneilijän riesana on veneen pohjaan tarttuva näkki eli merirokko. Myös pohjan limoittuminen ja kesän mittaan kertyvä levä ovat osa ongelmaa, joka häiritsee veneen kulkua ja nostaa polttoaineenkulutusta. Veneilijät tietävät kyllä.
Pohjan puhtaanapitoon käytetyt eliönestomaalit perustuvat myrkyllisiin biosideihin, jotka ovat haitallisia sekä ihmiselle että Itämeren herkälle ekosysteemille. Maalien sisältämät kupari- ja sinkkiyhdisteet vaikuttavat voimakkaasti vedenalaiseen luontoon: rakkolevien kaltaiseen kasvustoon, pieneliöihin, simpukkaeläimiin ja kalakantoihin. Ravintoketjun kautta haitalliset aineet kertyvät myös ihmisiin.
Vaikuttavien aineiden lisäksi ongelman ytimessä on myrkkymaalien ja silikonimaalien toimintaperiaate. Maalien teho perustuu siihen, että ne liukenevat hitaasti veteen. Samalla veneen pohjasta irtoaa maalien kuiva-aineena käytettyjä muoveja, ja veneilijä liittyy osaksi merien mikromuoviongelmaa.
Huviveneilyn merkitys on suurempi kuin luullaan
Itämeren tilasta puhutaan säännöllisesti, mutta syyttävä sormi osoittaa vain harvoin veneilijöihin. Myrkyllisten maalien aiheuttaman ongelman kokoluokkaa ei täysin ymmärretä. Myrkkymaali on kepeästi käytetty termi, jolla viitataan enemmän aineiden tehoon kuin niiden haittavaikutuksiin.
Tosiasiassa huviveneily on suurin yksittäinen kuparin päästölähde Suomessa. Veneenpohjista mereen siirtyvän kuparin määrä, 17 000 kg vuodessa, on enemmän kuin massa- ja paperiteollisuuden, metalliteollisuuden, yhdyskuntien jätevesien sekä kaivos- ja louhostoiminnan vaikutukset yhteensä.
Mikromuovien suhteen tilanne on samankaltainen. Veneiden pohjista irtoava mikromuovi kertyy suoraan vesistöön. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan määrä vastaa synteettisten tekstiilikuitujen pesusta aiheutuvia päästöjä ja on moninkertainen mikromuoveja sisältäviin kosmetiikkatuotteisiin verrattuna.
Myrkytön veneily. Miten se mahdollista?
Myrkkymaaleille on aina ollut vaihtoehtoja. Mekaaninen pesu on niistä ilmeisin, mutta se on tarkoittanut perinteisesti veneen nostamista, sukeltamista tai jotain muuta yhtä työlästä. Tullakseen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi veneen pesusta oli tehtävä helpompaa.
Tältä pohjalta syntyi Brush ’n Go, venepesu, joka tehdään ilman pesu- ja liuotinaineita pyörivien pesuharjasten avulla. Harjapesu on tehokas ja myrkytön vaihtoehto. Maalien teho on sitä vastoin laskenut ja jatkaa laskuaan, kun haitallisten aineiden pitoisuuksia tiukennetaan.
Kova myrkytön pinnoite kestää vuosia ja pysyy puhtaana, kun se pestään 2–4 kertaa kaudessa. Sama pätee pinnoittamattomiin alumiiniveneisiin. Mekaanisen pesun puolesta puhuu myös valvova viranomainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Olemme keränneet tietoa myrkyttömästä veneilystä myrkyttomastivesilla.fi -sivustolle. Myrkyttömistä vaihtoehdoista voit lukea myös Tukesin ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivuilta.